Kari Tahvanainen

Ajelimme äskettäin kirjailija Marja-Leena Tiaisen kanssa Jyväskylään, Suomen Maakuntakirjailijoiden, SMKK:n, johtokunnan ja kevätkokoukseen. Pohdimme matkalla 35-vuotiaan yhdistyksemme roolia 2000-luvun Suomessa. Marja-Leenalla välähti, hän keksi missiollemme iskulauseen: Maalaisuuden henkeä etsimässä. SMKK perustettiin 1972 yhdyssiteeksi ja kirjallisuuden laaja-alaiseksi edistäjäksi, Helsinki-keskeisyyttä vastaan.

Ovatko kehäkolmosen ulkopuolisen Suomen kirjailijoiden ja kirjallisuuden asiat jo niin hyvin, ettei järjestöä tarvita, Kirjailijaliitto riittää? Pääsemmekö esille, saammeko töitä, myydäänkö kirjojamme, löydämmekö kollegojen seuraa, onko seminaareja ja tapahtumia riittävästi? Ei, niin ei edelleenkään ole. Puhumattakaan aloittelevien kirjailijoiden asemasta. Mutta laajemmin kyse on siitä, kuinka edistää kirjallisuuden henkistä laaja-alaisuutta.

Kokouksessa päätettiinkin järjestää vuoden lopuksi paneelikeskustelu maakuntakirjailijuuden haasteista. Avainsanoja voisivat olla mm. maakunnat, ihmisen luontosuhde, kirjailija ammattilaisena osana lähiympäristöään, kirjallisuus arjessa, raja-alueita myöten, verkostoituen. Maalaisuus henkisenä tilana ja arvona, toteutukoon se vaikka kuinka urbaanissa cityssä. Eikä maalaisuus tässä tarkoita junttimaisuutta. Keskustelu käydään Kirja-Ryykönen –kirjallisuustapahtumassamme, jossain Kaakkois-Suomessa.

Siitä se alkaa, tai on alkanut jo, SMKK:n tämänkertainen uudistuminen. Yhdistys on nuokkunut vuosikaudet ruususen unta. Marraskuussa päädyin yllättäen puheenjohtajaksi kirjailija Risto Urrion sijaisena hänen sairastuttuaan. Yhdistystä oltiin jopa lakkauttamassa, mutta nyt meitä uusia tekijöitä löytyikin remmiin; johtokunta uusiutui ja toi intoa tekemiseen.

Alkuvuosi onkin tuonut uutta. Menneen ja tulevan tutkaileminen on käynnissä. Valtakunnallista arvostelupalvelua tehostettiin, näkyvyys täällä netissä (smkk.vuodatus.net) ja tiedottaminen tehostuu. Uusi jäsenlehti on syntynyt. Olvi-palkinnon tilalle tulee Maakuntakirjailija-palkinto. Projekteja kehitellään, parisataapäinen jäsenistömme lisääntyy. Kirja-Ryykösessä sitten ryykästään. Uudessa kirjanmerkissämme keväänvihreät koivunlehdet nousevat kirjan aukeamalta.

* * *

Kurikkalainen kirjailija Heikki Hemminki kertoi jäsenkyselyssämme SMKK:n syntyvaiheista. Maaseudun kulttuuripäivät Kuopiossa 1971 poiki idean Maakuntakirjailijoista. Mukana olivat mm. Jouko Tyyri, Vilho Viksten, Raimo Vanninen, Yrjö Sepänmaa ja Anna-Liisa Alanko. Seppo Lappalainen kutsui Hemmingin saunailtaan hotelli Puijonsarveen ideoimaan yhdistystä.

Perustettiin Suomen Maakuntakirjailijat, polvijärveläinen Seppo Lappalainen tuli puheenjohtajaksi. Se oli kulttuuripoliittinen teko, jonka merkitystä ei vieläkään tiedetä. Historia odottaa kirjoittajaansa. Arkistot lojuvat päämajassamme Keski-Suomen kirjailijatalolla, konkareiden jäämistöissä ja arkistoissa. Jäsenkyselyssä tallennamme johtolankoja. Sekin on maalaisuuden hengen etsintää.

Kari Tahvanainen
Suomen Maakuntakirjailijat ry:n puheenjohtaja
[email protected]